Syyshäät

Olen aina unelmoinut kesähäistä. Kesä on ja tulee varmaan aina olemaan lempivuodenaikani. Olenhan sentään kesän lapsi, syntynyt kesäkuun toisena päivänä. Nykyisin osaan kyllä arvostaa kaikkia vuodenaikoja eri tavalla kuin ennen. Nykyään ajattelen vuodenaikojen olevan rikkaus, mitä en todellakaan ole aina ajatellut. Kyllä minua jokin siinä syksyn haikeudessa viehättää. Ja tuntuisiko joulu joululta keskellä kesää (vaikka ainakin yhden joulun haluan kyllä kokea etelän lämmössä!)? Ja miten ihanaa onkaan keväällä havahtua siihen, että luonto herää henkiin? Jos meillä olisi ikuinen kesä, niin osaisiko sitä sitten arvostaa samalla tavalla kuin nyt? Ja toisaalta taas, kyllähän kesä ottaa päähän yhtä lailla kuin talvi, jos ei aurinko ole paistanut moneen viikkoon. En myöskään pidä Suomen kesässä siitä, että ei tule pimeää ollenkaan ja talvessa siitä, että on koko ajan pimeää. Syksy ja kevät ovat siitä kivoja vuodenaikoja, että kunnon päivät ja kunnon yöt.

Ennen haaveilin elokuun häistä, koska silloin ei ole välttämättä enää ihan hirveä helle ja illatkin pimenevät kivasti. Toki elokuussa on aina sateen riski. Ei kyllä harmita enää yhtään, että luovuin kesähää-unelmasta. Lähtökohtaisesti ajattelen, ettei sade kuulu kesähäihin missään tapauksessa. Sitten miettii tämän vuoden kesäkuuta, jolloin joka päivä satoi tai oli muuten vaan ihan pirun kylmä. Ja heinäkuu taas... Joo, pidän kyllä helteistä, mutta en tahtoisi olla morsiuspuku päällä kokonaista päivää niissä helteissä. Jo pelkkä puvun sovittaminenkin kovimmilla helteillä oli todella tuskaista, ja yleensä minä en lämmöstä valita! Puhumattakaan, että sulhanen joutuisi olemaan musta puku päällä. Omasta mielestäni elokuu onkin ihanteellisin kuukausi kesähäille.

Rodoksen-matkalla me kuitenkin sovittiin, että naimisiin mennään jo tänä vuonna. Oli ihan selvää, että kesän aikana ei ehditä naimisiin. Jos maistraatissa olisi ollut vapaita aikoja perjantaille 8.8, olisimme valinneet sen päivän. Siinä olisi kyllä tullut niin kiire järjestää häitä, että hyvä vaan ettei niitä aikoja ollut. Vaihtoehtoja meille jäi sitten kaksi kappaletta: joko perjantai 10.10. tai perjantai 12.12. Emme halunneet häitämme pahimman jouluhässäkän keskelle, joten joulukuun häät hylättiin. Tuolloin oli lisäksi vielä tarkoitus, että pukeudun lyhyeen hääpukuun. Mielestäni lyhyt hääpuku ei olisi näyttänyt niin kivalta talvella, kuin mitä syksyllä. Niinpä päädyimme päivään 10.10. Jostain syystä olen muuten aina halunnut mennä naimisiin parillisena päivänä, parillisina kuukautena ja parillisena vuotena (päivämäärätuijottelija, onneksi syntymäpäivänikin on tällainen päivä :D).

En olisi ikinä voinut kuvitella meneväni naimisiin syksyllä, etenkään lokakuussa. Kesähäät olivat olleet minulle jostain syystä oletus ja ainoa vaihtoehto. Olen ollut vieraana yksissä ihanissa syyshäissä, meinaan tulevan anoppini ja hänen miehensä. Häät olivat marraskuussa ja niiden koko aikana oli jo ihan pimeää. Häät olivat ihanan tummat ja tunnelmalliset! Lokakuussa on se hyvä puoli, että on vielä valoisaa maistraattiajan jälkeen. Siinä saa sitten otettua upeita ulkokuvia, jos ei sada. (Toki ne sadekuvatkin kivoja ovat, mutta en halua tärvellä pukuani ja meikkiäni ennen juhlaa). Toisaalta illalla on jo ihan pimeää ja häätanssin jälkeen voi mennä ulos ottamaan upeita pimeänkuviakin. Tuossa vaiheessa sade ei enää edes haittaa.

Syyshäissä on hyvää myös se, että teemavärimme valkoinen/ivory, kulta, punainen/tummanpunainen ja musta sopivat hyvin syyshäihin. Kesähäihin, myös niihin elokuun häihin, tuo paletti saattaisi olla liian raskas. Lisäksi on kiva, että vuosipäivämme on sitten syksyllä, sillä kesäisin tapahtuu muutenkin kaikkea kivaa. Tässä on sitten piristystä pimenevään lokakuuhunkin, jota en kyllä yleensä ole niin innolla odottanut kuin tänä vuonna!

Kaikki nämä upeat syyshääkuvat Pinterestistä

Mikä on sinun lempivuodenaikasi häille ja miksi? :)