Potretit

Saatiin tosiaan potretit itsellemme alkuviikosta. Ensi viikolla saamme paperiset kuvat ja loptkin hääkuvat. Jännityksellä odotan loppuja kuvia! Potretit olivat ihania ja todellakin onnistuneita. Meikäläinen ja Olli kun ei mitään linssiludeja olla, mutta valokuvaajamme Petra sai meidät hetkessä rentoutumaan.

Otimme kuvia kahdessa sijainnissa, Sokos Hotel Tammerin viereisellä rakkauslukkosillalla ja Näsinpuistossa.

Tästä huomaa vielä, että jännitämme vähän kameraa.

 Onneksi kohta alkoi jo hymyilyttää.

 Siirryimme nopeasti Näsinpuistoon, ja sieltä otettiinkin enemmän kuvia.

 Tästä kuvasta tilattiin vanhemmille ja isovanhemmile paperiset kuvat

 Tämä on oma lempparini!

Tämä taas tulee kiitoskorttiin.

Kuvat Petra Vii Photography - ethän kopioi ilman lupaa!

Paluu arkeen

Häistä on nyt yli viikko aikaa ja häämatkalta kotiuduttiin viime yönä. Nyt pitäisi viedä hääpuku pesulaan ja laittaa hääkamat myyntiin. Mielestäni on ihana palata arkisempien asioiden pariin. Tänään oli maailman ihaninta herätä oman aviomiehen vierestä omasta sängystä pitkien yöunien jälkeen. Ikeasta pitäisi mennä ostamaan uudet olohuoneen kalusteet sekä vitriinikaappi, johon tulee hylly tai pari hääkuvia sekä muita muistoja varten. Puolisen vuotta jossain hukassa ollut sisustusinto on taas herännyt henkiin, kun ei ole enää häitä suunniteltavana. Koulu jatkuu taas maanantaina, ja nyt pystyn varmasti keskittymään siihen paremmin kuin häiden alla. Sulhasen (eihän se enää mikään sulhanen ole, tästä eteenpäin siis ihan Olli bloginkin puolella:)) Ollin kanssa tullaan varmasti käymään paljon treffeillä. Tykätään käydä syömässä, leffassa sekä jääkiekkomatseissa. Kyllä kelpaakin jäkiekkoa seurata kun Lukko pelaa nyt niin hyvin :) (toki toivon Ollin vuoksi menestystä Ilveksellekin). Kiinnostus liikuntaan ja terveellisiin elämäntapoihin on kyllä vähän hukassa, katsotaan josko tuossa olisi ainesta uudenvuodenlupaukseksi :D.

Pelkäsin, että minulle tulisi häiden jälkeen jotenkin tyhjä ja haikea olo, mutta päin vastoin tässä on käynyt. Ja onhan tässä vielä häidenkin suhteen tekemistä. Valokuvaajamme oli lähettänyt eilen koevedokset potreteista. Kuvat olivat niin ihania! En malta odottaa, että saadaan kuvat itsellemme ja pääsen elämään juhlankin uudelleen kuvien kautta. Pääsen sitten jakamaan häitämme paremmin blogin puolelle, facebookkiin ja saadaan tehtyä niistä kuva-albumi. Bestmanilla on myös muuten video vihkimisestämme sekä häätanssista. Tanssi varmaan pääsee blogin puolelle, mutta vihkimisvideo taitaa jäädä ihan meille muistoksi :)

Alla pari kuvaa kaason kännykästä :) (ethän kopioi ilman lupaa!)

Vasta vihityt

 Bestman kuvaushommissa

Meinasi alkaa sataa

Eipä tässä muuta asiaa, nyt odotellaan valokuvia ja jatketaan arkea. Joitain postausideoita minulla jo onkin, mutta jos sinulle tulee mieleen jotain, mistä toivoisit minun kirjoittavan, niin laita ihmeessä kommenttiboksiin :)

Palaverit - Asiaa juomasta, valokuvauksesta ja kukista

Ollaan viimein pidetty palaverit juhlapaikalla, valokuvaajan kanssa ja kukkakaupassa.

Juhlapaikalla
Juhlapaikalla käytiin sulhon syntymäpäivänä 18.9. sopimassa menuista ja muista käytännön asioista. Menumme kuulostaa todella hyvältä, mutta palaan siihen sitten häiden jälkeen tarkemmin. Sen verran kuitenkin sanon, että mielestäni se on erityisesti syksyyn sopiva. Esimerkiksi kakku on sen verran tuhti, etten olisi valinnut sellaista kesähäihin.

Myös juomapuolesta sovittiin. Tarjoamme vieraillemme alkumaljat ja ruokajuomat, jonka jälkeen vieraat saavat ostaa itse juomansa (vettä lukuunottamatta tietty). Häämme ovat ravintolahäät, eikä näidenkään juomien tarjoaminen ole ilmaista. Veikkaan, että yli viidensadan tai ainakin todella lähelle menee juomatarjoilut näinkin. Jos juomat haettaisiin Virosta (jos ei olisi ravintolahäät), koko illankaan juomiin ei meillä menisi tuollaista summaa.

Monet ajattelevat, että alkoholi kuuluu häihin ja vieraille tarjotaan kaikki juomat. Meille oli kuitenkin itsestään selvää, että meillä on ravintolahäät ja emme tarjoa juomia tätä enempää. Suurin syy on se, että emme itse juo alkoholia. Emme kuitenkaan halunneet kieltää alkoholin ottamista häissämme, koska haluamme että kaikki viihtyvät. Tämä vaihtoehto tuntui siis meille hyvin luontaiselta ja ainoalta oikealta.

Edit helmikuu 2015. Nykyisin alkoholiasia menee meillä niin, että minä käytän satunnaisesti alkoholia, Olli ei käytä yhtään. Olen silti todella tyytyväinen ratkaisuumme alkoholiasiassa. :)

Valokuvaajalla

Valokuvaajalla käytiin eilen, maanantaina 29.9. Valokuvaajamme Petra oli oikein mukava ja pirteä. Uskon, että hänen kanssaan pystyn olemaan kuvissa rennosti, mikä ei siis tosiaan ole helppoa minulle. Juttelimme hääjuhlan aikataulusta ja muutenkin niitä näitä.

Tällaisia meillekin (Pliis älä sada! Tämän hetken ennusteet eivän tosin lupaa kovin hyvää),

Kukkakaupassa

Kukkien kanssa meillä oli todella selvät sävelet alusta alkaen. Kaikki kukat mitä meille tulee, ovat punaisia ruusuja. Niitä ei myöskään tule mitään älyttömän paljon. Minulle tulee kimppu, mutta ei heittokimppua. Kimppuni on puolipyöreä, sopivan kokoinen ja siinä on koristekristalleja. Sulhaselle ei tule viehettä, sillä hänelle tulee valkoinen taskuliina.

Aikalailla täydellinen kimppu, omani on kyllä vähän pienempi
kaikki kuvat pinterestistä

Muiden kukkien suhteen ollaan myös oltu hyvin varmoja. Pöytiin tulee maljakoihin punaisia ruusuja ja maljakot lainataan juhlapaikalta. Mitään kalliita kukka-asetelmia ei tule. Lisäksi kakkuun tulee koristeeksi ruusuja.

Sulhasen mummu osti meille kukat häälahjaksi, koska hän ei osannut mennä katsomaan lahjalistaa. Tämä sopi meille paremmin kuin hyvin, sillä tämä lahja on hyödyllinen meille, ikimuistoinen (kukat näkyvät aina hääkuvissa) ja tärkeä osa häitä. Kävimme kaikki kolme tänään kukkakaupassa sopimassa kukista. Hintaa kukille tuli 267 euroa, mikä oli kyllä enemmän kuin mitä kukkiin oli budjetoitu, mutta kukat ovat aivan täydelliset!

Nyt kun kaikki palaveritkin on käyty läpi, alkaa hääpäivä oikeasti tuntua todelliselta. Esteet on tukittu ja muut asiat hoidettu, enää on oikeastaan jäljellä näpertelyä koristelun suhteen ja kauneudenhuoltoon liittyviä asioita. Reilu viikko vielä niin menemme naimisiin. En malta odottaa <3

Hääauto

Hääauto ei meidän häissä ole mitenkään tärkeässä roolissa. Alunperin halusin hevoskärryn hääautoksemme, mutta se idea kaatui sitten. Kärry ei olisi ollut kovinkaan käytännöllinen, sillä maistraatista on varmaan pari kilometriä matkaa juhlapaikallemme. Eikä koskaan voi tietää, että sataako vai ei. Todennäköisesti kukaan vieraista ei edes tule näkemään autoamme. Auto on ihan puhtaasti siirtymisiä varten. Sen vuoksi emme autoon sen enempää panostaneet. Hääautoksemme pyysimme lainaan sulhasen isäpuolen mustaa Jeeppiä. Kyseinen auto ei ole enää mikään tuliterä, mutta mielestämme erittäin tyylikäs. Lisäksi pidän siitä, että auto on iso ja korkea. Luulen, että autoon on helppo mennä ja tulla pois. Hääauton kuskina toimii sulhasen veli maistraatin jälkeen. Siinä meitä kuskaillaan vain kuvauspaikasta toiseen. Koska minä ja sulho menemme koko häät limpparilinjalla, ajamme itse autoa sitten juhlan jälkeen.

En tiedä, että mikä auton virallinen malli on, mutta suunnilleen alla olevalta se näyttää. Kai :D

kuva

Koristeita autoon ei tule muuta, kuin pahvikyltti takaikkunaan. Inhoan kaikkea roskaa, kuten kaljatölkkejä ja hikisiä kenkiä, roikkumassa auton perästä. Anteeksi nyt vaan jos joku tykkää, tämä on vain minun mielipide! No onneksi näitäkin myydään nykyisin ihan siistinnäköisinä setteinä. Ne ovat ihan ok, vaikka ei siltikään meidän juttu. Mitään rusetteja, ruusukkeita sun muuta ei myöskään tule.

Auto ei ole meillä mitenkään isossa roolissa, vaan ainoastaan siirtymisiä varten. Valokuvaaja voi toki ottaa meistä pari söpöä kuvaa takapenkillä vastanaineina. Sitten meitä kuskataan vain kuvauspaikalle ja juhlapaikalle, ja kuvaukset todennäköisesti tapahtuvat juhlapaikan läheisyydessä. Täytyy vain toivoa, ettei sada. Jos sataa, niin meidät todennäköisesti viedään kuvattavaksi suoraan juhlapaikalle. Poistumme maistraatista ennen vieraita ja saavumme juhlapaikalle niin, että vieraat odottelevat sisällä. Juhlan jälkeen ajamme sitten auton jatkopaikan (hotellin yökerhon?) parkkiin. Lauantaina tai viimeistään sunnuntaina palautamme auton omalle omistajalleen.

kuva

Onko teidän häissä auto tarkkaan harkittu yksityiskohta ja ikäänkuin yksi ohjelmanumero, vai onko se vain siirtymistä varten? Vai tuleeko teille autoa ollenkaan? :)

Syyshäät

Olen aina unelmoinut kesähäistä. Kesä on ja tulee varmaan aina olemaan lempivuodenaikani. Olenhan sentään kesän lapsi, syntynyt kesäkuun toisena päivänä. Nykyisin osaan kyllä arvostaa kaikkia vuodenaikoja eri tavalla kuin ennen. Nykyään ajattelen vuodenaikojen olevan rikkaus, mitä en todellakaan ole aina ajatellut. Kyllä minua jokin siinä syksyn haikeudessa viehättää. Ja tuntuisiko joulu joululta keskellä kesää (vaikka ainakin yhden joulun haluan kyllä kokea etelän lämmössä!)? Ja miten ihanaa onkaan keväällä havahtua siihen, että luonto herää henkiin? Jos meillä olisi ikuinen kesä, niin osaisiko sitä sitten arvostaa samalla tavalla kuin nyt? Ja toisaalta taas, kyllähän kesä ottaa päähän yhtä lailla kuin talvi, jos ei aurinko ole paistanut moneen viikkoon. En myöskään pidä Suomen kesässä siitä, että ei tule pimeää ollenkaan ja talvessa siitä, että on koko ajan pimeää. Syksy ja kevät ovat siitä kivoja vuodenaikoja, että kunnon päivät ja kunnon yöt.

Ennen haaveilin elokuun häistä, koska silloin ei ole välttämättä enää ihan hirveä helle ja illatkin pimenevät kivasti. Toki elokuussa on aina sateen riski. Ei kyllä harmita enää yhtään, että luovuin kesähää-unelmasta. Lähtökohtaisesti ajattelen, ettei sade kuulu kesähäihin missään tapauksessa. Sitten miettii tämän vuoden kesäkuuta, jolloin joka päivä satoi tai oli muuten vaan ihan pirun kylmä. Ja heinäkuu taas... Joo, pidän kyllä helteistä, mutta en tahtoisi olla morsiuspuku päällä kokonaista päivää niissä helteissä. Jo pelkkä puvun sovittaminenkin kovimmilla helteillä oli todella tuskaista, ja yleensä minä en lämmöstä valita! Puhumattakaan, että sulhanen joutuisi olemaan musta puku päällä. Omasta mielestäni elokuu onkin ihanteellisin kuukausi kesähäille.

Rodoksen-matkalla me kuitenkin sovittiin, että naimisiin mennään jo tänä vuonna. Oli ihan selvää, että kesän aikana ei ehditä naimisiin. Jos maistraatissa olisi ollut vapaita aikoja perjantaille 8.8, olisimme valinneet sen päivän. Siinä olisi kyllä tullut niin kiire järjestää häitä, että hyvä vaan ettei niitä aikoja ollut. Vaihtoehtoja meille jäi sitten kaksi kappaletta: joko perjantai 10.10. tai perjantai 12.12. Emme halunneet häitämme pahimman jouluhässäkän keskelle, joten joulukuun häät hylättiin. Tuolloin oli lisäksi vielä tarkoitus, että pukeudun lyhyeen hääpukuun. Mielestäni lyhyt hääpuku ei olisi näyttänyt niin kivalta talvella, kuin mitä syksyllä. Niinpä päädyimme päivään 10.10. Jostain syystä olen muuten aina halunnut mennä naimisiin parillisena päivänä, parillisina kuukautena ja parillisena vuotena (päivämäärätuijottelija, onneksi syntymäpäivänikin on tällainen päivä :D).

En olisi ikinä voinut kuvitella meneväni naimisiin syksyllä, etenkään lokakuussa. Kesähäät olivat olleet minulle jostain syystä oletus ja ainoa vaihtoehto. Olen ollut vieraana yksissä ihanissa syyshäissä, meinaan tulevan anoppini ja hänen miehensä. Häät olivat marraskuussa ja niiden koko aikana oli jo ihan pimeää. Häät olivat ihanan tummat ja tunnelmalliset! Lokakuussa on se hyvä puoli, että on vielä valoisaa maistraattiajan jälkeen. Siinä saa sitten otettua upeita ulkokuvia, jos ei sada. (Toki ne sadekuvatkin kivoja ovat, mutta en halua tärvellä pukuani ja meikkiäni ennen juhlaa). Toisaalta illalla on jo ihan pimeää ja häätanssin jälkeen voi mennä ulos ottamaan upeita pimeänkuviakin. Tuossa vaiheessa sade ei enää edes haittaa.

Syyshäissä on hyvää myös se, että teemavärimme valkoinen/ivory, kulta, punainen/tummanpunainen ja musta sopivat hyvin syyshäihin. Kesähäihin, myös niihin elokuun häihin, tuo paletti saattaisi olla liian raskas. Lisäksi on kiva, että vuosipäivämme on sitten syksyllä, sillä kesäisin tapahtuu muutenkin kaikkea kivaa. Tässä on sitten piristystä pimenevään lokakuuhunkin, jota en kyllä yleensä ole niin innolla odottanut kuin tänä vuonna!

Kaikki nämä upeat syyshääkuvat Pinterestistä

Mikä on sinun lempivuodenaikasi häille ja miksi? :)

Valokuvaus

Valokuvaus on meillä sekä pihistä että panosta osasta. Meille oli ihan alusta asti selvää, että haluamme häihimme valokuvaajan. Onhan omat häät niin ainutlaatuinen juhla, että haluan saada sen kuville. Kuitenkaan emme halunneet valokuvaajasta yli tonnia maksaa, varsinkaan koska emme tarvitse kuvaajaa kuin kuudeksi tunniksi. Siksi etsimmekin kuvaajaa, jonka a) koko päivän kuvaus olisi tarpeeksi edullinen tai b) kuvauksen hinta määräytyisi tuntien mukaan.

Sulho kysyi hommaan yhtä valokuvausta harrastavaa tuttavaammekin, mutta hän ei suostunut. Hän ei kuulemma pidä hääkuvausten tekemisestä, sillä siihen liittyy muun muassa liian kovia odotuksia kuvista. Ymmärrettävää kyllä mielestäni, ja täytyyhän valokuvaajan todella olla halukas kuvaamaan se hääpäivä ja sietää ne odotukset täydellisen romanttisista kuvista. Me taas haluamme meidän näköisiä kuvia meistä ja meidän häistä. Itsehän en tiedä oikeasti valokuvauksesta mitään, mutta voisin kuvitella lokakuun pimenevän illan ja juhlapaikan hämärän valaistuksen tuovan oman haasteensa kuvaukseen.

Pistin muutamalle valokuvaajalle viestiä ja lopulta päädyimme Petra Vii Photographyyn. Valokvaajamme Petra Viitaniemi on harrastanut valokuvausta pitkään, mutta ammatikseen kuvannut vähän vähemmän aikaa. Emme ole vielä Petraa tavanneet, mutta näin alustavasti minulla on valokuvaajastamme erittäin hyvä fiilis :)

Hääpotretit ovat ainoa asia, jotka aiheuttavat vähän päänvaivaa toistaiseksi. Olisi hienoa ottaa potretit ulkona jos ei sada. Mutta jos sataa, niin ei kiitos. Pieni tihuttelu ei ehkä haittaa, mutta kunnon sade haittaisi. Kampaus ja meikki menisivät aivan pilalle, puhumattakaan sitten sotkusta hääpuvun laahuksessa. Yksi vaihtoehto on sitten juhlapaikalla ja toinen studiossa. Juhlapaikkamme on sisältä vähän pimeä, mutta muuten aivan upea. Juhlapaikka on myös ulkopuolelta hieno, joten pihalta saisi kivoja kuvia. Yksi ihana idea olisi mennä ottamaan kuvia Finlaysonin sillalle. Eipä auta muu kuin odotella tapaamista valokuvaajan kanssa ja odotella hääviikkoa - silloinhan sen sään vasta lopullisesti tietää.