kuva täältä
Haluan kaasot, jotka ovat tukenani ennen tärkeää päivääni ja sen aikana. Haluan kaasojeni jakavan kanssani sen onnen, jota naimisiin menooni kuuluu. En halua, että tehtävä on kaasoille pakkopullaa, vaan toivon että suostuessaan he oikeasti ovat iloisia tehtävästä.
En oleta, että kaasojen ptäisi hoitaa puolestani minulle kuuluvat asiat. Haluan itse olla vastuussa hääpäiväni onnistumisesta, mutta kaasojeni tulisi ohjata asioita päivänä toivomaani suuntaan. Meille tulee siviilivihkiminen juhlapaikalla ja voi olla, että vieraat eivät ole sellaisessa ennen olleet eivätkä näin ollen tiedä miten kussakin tilanteessa toimia. Esim. olen nähnyt kuvia siviilivihkimisestä, jossa vieraat eivät nousseet seisomaan hääparin saapuessa vihkipaikalle. En itse missään nimessä haluaisi tuollaista tapahtuvan omissa häissäni! Tällaisissa tilanteissa, joissa ihmiset ovat yksinkertaisesti tietämättömiä siitä miten toimia, kaasot ovat korvaamattomia!
kuva täältä
Häihimme on aikaa vielä yli kaksi vuotta. Kovasti kutkuttaisi pyytää kaasoja jo nyt, mutta toisaalta mietin, että onkohan silti hieman liian aikaista. Toisaalta, miksi pitäisi odottaa, kun todennäköisesti kaasotkin jo odottavat tulevansa pyydetyksi tehtävään. Mietin, että pyytäisinkö kaasot ennen vai jälkeen hääpäivän lopullista päättämistä (lue: juhlapaikan varaamaista). Toisaalta olisi hyvä, että hääpäivä on lyöty lukkoon. Toisaalta taas haluaisin kaasot tuekseni alusta alkaen. Enkä yksinkertaisesti malttaisi olla pyytämättä heitä.
En haluaisi pyytää kaasoja puhelimen välityksellä, enkä edes kasvotusten. Vähintään haluan antaa kaasoille "Tuletko kaasokseni" -kortin. Nyt olen kuitenkin ajatellut askartelevani kaasoille boksin, joka antaa osviittaa (onpa typerästi sanottu!) häiden teemasta. Lisäksi boksissa voisi olla joku koru, jota kaaso voisi pitää häissä. Tämän vuoksi sitten pitäisi taas lyödä häiden teema lukkoon.
Mites muut morsiamet, kuinka aikaisin ja millä tavalla olette pyytäneet kaasojanne? Onko mielestänne kaksi vuotta ennen häitä liian aikaisin?