31. heinäkuuta 2014

Suruaikaa ja mielenmuutoksia

Meille sattui eilen lähipiirissä ikävä tapaus näin häiden alla. Niinkin ikävä ja surullinen, että sulhasen veli teki itsemurhan. En halua sen enempää asiaa avata blogissa, mutta se laittoi miettimään asioita. Mietimme taas häiden siirtämistä, tällä kertaa eteenpäin. Ajattelin, että onko meillä oikeutta juhlia rakkauttamme, kun toinen on juuri ottanut hengen itseltään ja kaikki ovat surun murtamia. Ja että kutsut häihimme saapuisivat samaan aikaan, kun odotellaan hautajaisia... Kysyimme mielipidettä sulhon äidiltä, ja hän sanoi ettei missään nimessä pidä siirtää häitä. Myös sulho sanoi, että hän ei halua siirtää häitä, koska hääme ovat niin tärkeä asia hänelle ja hän haluaa mennä naimisiin nyt. Niin haluan minäkin, koska rakastan sulhasta niin kovasti. Ja tuovathan ne häät iloa ja valoa lähipiiriin. Ettei tapahdu pelkästään surullisia asioita. Ei ole meinaan vuottakaan siitä, kun eräs toinen sulhasen melko läheinen sukulainen riisi myös hengen itseltään... Mutta häät siis pidetään sovitussa aikataulusa.

Ja niistä mielenmuutoksista... Mikäs voisikaan olla suurin mielenmuutos morsiamelle? Kyllä, haluan uuden hääpuvun. Vaikka nykyinen pukuni onkin ihana, on mieltäni kaivertanut sen pituus. Nyt on oikeasti ainoa mahdollisuus pukeutua pitkään hääpukuun, ja pitkän hääpuvun minä haluaisin. Pelkään, että pitkän hääpuvun käyttämättä jättäminen kaivertaisi mieltäni ties kuinka pitkään. Sulhanenkin myöntyi asiaan, koska se on minulle tärkeää. Niinpä varasin sovitusajan Morsiusgalleriaan huomiselle (!). Pyysin kaasoani mukaan, ja sulho tulee todennäköisesti myös. Minulle ei meinaan ole mitään väliä, että näkeekö hän pukuni vai ei. En välttämättä toivo sitä kaikkein kalleinta ja laadukkainta pukua. Ehdoton yläraja puvulle on tonni (mieluiten vielä alushameen sisältäen). Toisaalta ajattelen, etten haluaisi mitään prinsessaunelmaa, koska en tiedä sellaisen sopivuudesta maistraattiin. Katsotaan, että millainen puku kolahtaa. Allaolevat kuvat Morsiusgallerian sivuilta, nämä puvut ovat juuri sellaisia, jotka voisin itselleni kuvitella, sekä hintansa että ulkonäkönsä puolesta. En sitten tiedä, että mitä pukuja siellä on heti ostettavissa, sen näkee huomenna.




Mikäli pukuun käy vyö tai sen mukana jopa tulee oma vyö, haluan silti laittaa aiemmin ostamani vyön. Aion myös laittaa aiemmin ostamani kengät ja laukun, sekä neulostakin, mikäli sellaista enää pitkän puvun kanssa tarvitsee. Lyhyttä pukuani en aio silti hävittää mihinkään. Lähdemme mahdollisesti jatkoille vielä hääjuhlan jälkeen Tampereen yöelämään, ja arvatkaa vaan, että menenkö pitkässä morsiuspuvussa... No en tosiaan, ja siinä tulee lyhyt puku käyttöön. Minulla on myös sille puvulle suunnitelmia tulevaisuuden varalle. Haluaisin mahdollisesti pitää sitä ylioppilasjuhlissani (opiskelen tutkintoa, johon kuuluu ammatti ja lukio) ja ehdottomasti myös mahdollisten tulevien lasteni nimiäisjuhlissa (varsinkin kun siinä puvussa on lihoamisvaraa ainakin viisi kiloa, ellei enemmän).

Ja yksi toinen muutos... Kerroin aiemmin meikkaavani itse hääpäivänä, mutta suunnitelman muutos tuli siihenkin. Rakas kaasoni meinaan haluaa ostaa minulle lahjaksi juhlameikin <3

Elämä siis jatkuu, vaikka joudummekin nyt kohtaamaan suuren surun. Uskon tämän vaikean ajan vain lähentävän minua ja sulhasta. Toivottavasti päätöksemme pysyä aikataulussa häiden suhteen on oikea... Eipä olisi nyt oikein fiilistä hääjärjestelyjen suhteen, mutta ei auta, häät ovat tulossa ja järjestelyt hoidettava. Onneksi viikonpäästä palataan kouluun, niin saa arkirutiineista kiinni... Hyvää viikonloppua muille morsiamille, pitäkää läheisistänne kiinni <3

28. heinäkuuta 2014

Koristelun suunnittelua

Olin yhteydessä juhlapaikkaamme muutamista käytännön asioista muun muassa koristeluun liittyen. Seuraavia asioita kysyin:

- Koska pääsee koristelemaan?
- Saako polttaa kynttilöitä?
- Onko pöytäkukille maljakkoja?
- Saako ravintolaan tuoda karkkibuffetin, johon tulee karkit omasta takaa?
- Tuleeko lautasliinat ja kahviservetit ravintolan kautta?
- Voimmeko tulla ennen hääjuhlaa ottamaan virallisia kuvia juhlapaikalle?

Sain vastauksen heti seuraavana aamuna ja kaikki on ok. Koristelemaan pääsee kymmenen aikaan aamulla viimeistään, mikä sopii minulle hyvin. Siitä pääsen sitten suoraan kampauksen tekoon, vakkarikampaajani on ihan lähellä Finlaysonin palatsia. Kynttilöitä saa tuoda, kunhan huomioi paloturvallisuuden ja steariinia ei pääse pöydälle. Maljakot löytyy, karkkibuffet on ok ja saamme juhlapaikalta jopa astiat sitä varten. Ravintolalla on valkoisia kangaslautasliinoja ja valkoisia kahviservettejä. Kuvien otto onnistuu satavarmasti meidän juhlatilassa, muissakin huoneissa varaustilanteen mukaisesti. Nyt kun sain vastauksen noihin kysymyksiin, pääsen toden teolla suunnittelemaan koristelua. Tilahan itsessään on niin upea, ettei koristeluja ihan hirveästi tarvitse.

Kuva on itse ottamani

Koristeiden suhteen noin hienossa tilassa ajattelen, että vähemmän on enemmän. Meille tulee pöytiin kukkia ja kynttilöitä, ei muuta. Kuvasta saa ehkä epämääräisesti selvää noista valkoisista maljakoista, joita saamme koristelussa käyttää. Niihin tulee punaisia ruusuja. Vieraille tulee todennäköisesti kolme pidempää pöytää, joihin maljakoita tulee varmaan pari kolme. Myös lahja/vieraskirjapöytään ja karkkibuffetpöytään tulee maljakko. Hääparin pöytään riittää se, että kimppuni tulee vähän isompaan maljakkoon. Kynttilöitä taas tulee pöytiin joko kultaisissa tuikkukipoissa, tai sitten lasisissa tuikkukipoissa, joihin laitetaan kultaisen värisiä tarrakoristeita. Riippuu ihan siitä, että onnistunko löytämään kultaisia tuikkukippoja ja mihin hintaan. Ikeastahan saa läpinäkyviä tuikkukippoja todella edullisesti. Mielummin kuitenkin maksan neljästä tuikkukiposta euron kuin vaikkapa 20 euroa, saatika sitten jos mietitään Iittalan tuikkukippojen hintoja... Kolme euroa on ehkä maksimi, mitä siitä kultaisesta tuikkukiposta voin maksaa. Alla pari inspiraatiokuvaa koristeluun, vaikka meillä nämä koristelut hoidetaan vähän pienemmällä mittakaavalla:



En ole vielä päättänyt varmaksi, että mitä tehdään menu- ja ohjelmainfojen kanssa. Todennäköisesti teen jokaiselle omat menuinfot ja koko juhlatilaan yhden ohjelmainfon pöytäkartan viereen. Pöytänumerointiin tulee varmaankin kultaisiin valokuvakehyksiin pöytänumero tai sitten maalaan pahvinumerot kultaisiksi. Hääparin pöytään tulee ehkä kultaiset pahvikirjaimet, katsoo nyt. Paikkakortit tilaan häätarvikekaupasta. Olen ajatellut tekeväni tilauksen Juhlacenterille siinä kohtaa, kun tiedän mitä kaikkea tarvitsen. Olisi mukava selvitä yhdellä tilauksella. Olen nähnyt hääblogeissa vaikka kuinka hienoja toteutuksia pöytäkartoista ja menuinfoista, mutta meillä näistä ei niinkään taidetta tehdä. Yksinkertainen ja tyylikäs riittää meille :). Alla inspiraatiokuvaa:




(nämä tulee meille)

Karkkibuffet on yksi osa koristelua, siitä kirjoitan sitten myöhemmin ihan oman postauksen. Lahjapöytä on myös luonnollisesti osa koristelua, ja lahjapöytään ajattelin sijoittaa vieraskirjan. Mietittyäni asiaa, päädyin ihan vieraskirjaan. Toisaalta sellaiset laput joissa on kysymyksiä ovat kivoja, mutta haluan kirjan kirjahyllyyn muistoksi. Vieraskirjalle pitää tietysti hankkia joku nätti teemaan sopiva kynä. Ajattelin laittaa vieraskirjalle jonkun täyttöinfon, jossa olisi sitten niitä kysymyksiä ja täytettäviä lauseita. Mahdollisesti voisin hankkia sellaisen lintuhäkin mustana tai tummana, johon tiputettaisiin kortit ja kirjekuorissa annettavat lahjat.



 
Kuvat, joissa ei ole merkittyä lähdettä ovat pinterestistä
 
Vieraskirjat juhlacenter. Jompikumpi näistä ihanista vieraskirjoista meille tulee, en vain ole varma vielä. Jos meille tulee sormustyyny, on se samaa sarjaa kuin tuo pitsikantinen, jolloin ehdottomasti valitsen sen. Muutenkin se on nätimpi, mutta tuo toinen saattaisi sopia teemaamme paremmin. Mietitään sitä.

Sellaisia koristeita. Pääsemme melko helpolla, koska meidän ei tarvitse luoda juhlavaa tilaa jostain ei-juhlavasta. Sitten ei muuta kuin koristelujen hankintaan :)

25. heinäkuuta 2014

Kaasojen rooli

Ajattelin tehdä pienen postauksen kaasojeni rooleista ja tehtävistä. Minullahan on siis kaksi kaasoa, ja tässä tulee lista siitä, mihin heitä tarvitsen:

  • Halutessaan he voivat järjestää minulle polttarit. Tiedänkin sen jo, että polttarit on tulossa jossain kohtaa. Polttarit eivät olisi olleet minulle mikään välttämättömyys, mutta kiva kun kaasot haluavat sellaiset järjestää ja kiva viettää oikein erityistä aikaa ystävien kanssa. Ovat järjestämisestä vielä innoissaankin :)
  • Hääpäivän aamuna tarvitsen apua juhlapaikan koristelussa, ja mikäli kaasojen aikatauluihin sopii, niin he voisivat tulla apuun. He voisivat myös olla seuranani laittautumisessa.
  • Vihkimisessä kaasojen rooli on hyvin tärkeä, ja olenkin siitä jo kirjoittanut vihkimisen suunnittelupostauksessa. Neljän sukulaisen lisäksi kaasot ja bestman ovat ainoat, ketkä vihkimistä todistavat. Bestmanin kädet ovat täynnä jo siinä, kun hän videokuvaa vihkimisemme. Toinen kaasoista pitelee sekä laukkuani että kimppuani. Toinen sitten taas huolehtii musiikista, sormuksista ja lukee runon. Lisäksi jompikumpi kaasoista saa ohjata vieraat vihkihuoneeseen, sillä meidän pitää olla paikalla jo etukäteen.
  • Hääjuhlassa kaasot ennen kaikkea hoitavat kommunikoinnin henkilökunnan kanssa. Bestman on seremoniamestari, joten kaasojen ei tarvitse niinkään olla äänessä, elleivät sitten itse halua vetää jonkun ohjelmanumeron. Olen kuitenkin alkanut kallistua siihen, ettei meille mitään leikkejä tulisi. Tai jos tulee, niin joku yksi kiva, esimerkiksi huiskutusleikki tai tietokilpailu.
  • Joudumme siivoamaan todennäköisesti juhlapaikan heti hääiltana, helpoiten se menee kaasojen avustustuksella. (ei meille sen enempää siivousta tule, kuin että omat kamat autoon)
  • Tärkeimpänä se, että kaasot ovat tukenani hääpäivänä ja nauttivat juhlasta!

kuva 

Katselin yhtenä päivänä Bridezillas-ohjelmaa ja rupesi oikein toden teolla ärsyttämään. Morsian kielsi kaasoaan ottamasta aurinkoa ennen häitä, jotta kaaso ei olisi häntä ruskettuneempi !?! Ja onhan näitä, että morsian käskee kaasoja laihduttamaan! Lisäksi ärsyttää, että kaasot laitetaan tekemään kaiken maailman tehtäviä, jotka kuuluisivat hääparille. Saatika sitten, että kaasot laitetaan maksumieheksi koristeissa sun muissa asioissa, jotka eivät todellakaan kuulu hänen maksettavakseen. Ja sitten jos kaaso ei kiltisti kaikkeen tähän suostu, niin hirviömorsian repii pelihousunsa ja ystävyys on vaakalaudalla. Enemmän tämä tuntuu olevan sellaista jenkkitouhua, onneksi. Välillä itseasiassa mietin, että onkohan koko sarja ihan näytelty (saman vaikutelman saa kyllä kaikista jenkkien reality -sarjoista). Hurjanhauskaa viihdettä sarja kuitenkin on, sitä ei voi kieltää!

Omista kaasoistani olen hurjan onnellinen. He ovat minulle tärkeitä ystäviä, joiden kanssa erityisesti haluan jakaa tämän jännittävän kihla-ajan ja joiden kanssa haluan juhlia avioitumistani :)

24. heinäkuuta 2014

Kampaus ja meikki

Välillä olen ollut sitä mieltä, että ammattilainen tekee sekä kampaukseni että meikkini hääpäivänä, välillä taas olen itse halunnut tehdä molemmat. Nyt kallistun kuitenkin kultaiseen keskitiehen. Ammattilainen tekee kampauksen, kun taas minä teen meikin itse. Budjettia laadittaessa ajattelin tekeväni kummatkin itse, joten siinä menee alkuperäinen budjetti vähän yli. Morsiustyylin esikuvana minulla toimii kukas muukaan, kuin iki-ihana Marilyn Monroe. Tyyli on vaan ehkä vähän nykyaikaisemmaksi muutettu.

 kuva

Hiukset

Yksi syy, minkä takia olisin alun perin halunnut häitä lykätä, oli hiusten kasvattaminen. Jostain syystä minäkin olen aina ajatellut, että morsiamella pitäisi olla pitkät hiukset. Ja plaah. Kyseenalaistin oman ajatteluni, onneksi. Minulla ei ole koskaan ollut pitkiä hiuksia. Korkeimillaan hiukseni ovat ylettyneet olkapäille, ja vaikka minulla onkin hiustenkasvatusprosessi meneillään, en niitä yli olkapäiden aio kasvattaa. Häiden aikaan hiukseni ovat kuitenkin polkkapituiset, ja haluan ne kiharalle. Ei mitään hiuskoristeita, vaan pelkästään kiharat hiukset. Omistan kyllä itse kihartimen, mutta näin lyhyiden hiusten itse kihartaminen on hyvin hankalaa. Sen vuoksi menen tekemään kampauksen ammattilaiselle. Ja että kiharat varmasti pysyvät koko illan!

Olen muuten harkinnut vähän tummempaa hiusväriä häiden jälkeen. Ihan paria astetta nykyisestä, mutta kuitenkin. Häissä haluan kuitenkin olla blondi, sillä se väri tuntuu kaikkista eniten omalta. Silti välillä tuntuu, että olen jo sen verran vanha, että voin kyllä tästä platinanvaaleasta väristä luopua. Lisäksi tämän ylläpito on melko työlästä ja hiusta kuluttavaa.

Alla inspiraatiokuva täydellisistä kiharoista polkkatukalle, minulle vaan ilman tuota hiuskoristetta. Kuva on koneelta, enkä valitettavasti löytänyt lähdettä.


Meikki

Meikki on minulle aivan selvä juttu: punaiset huulet. Huulten lisäksi tietty kaunis ja virheetön iho (pidetään peukkuja pystyssä, että oma sekaihoni on hääpäivänä tässä kunnossa, käyn kyllä tarvittaessa kosmetologilla ennen) ja silmissä vähän väriä sekä kissamainen rajaus. Tuo on itseasiassa juhlameikkini aina muutenkin, ja punaisia huulia suosin ihan arkikäytössäkin kevyemmällä silmämeikillä. Usein ruskeasilmäiset blondit meikkaavat silmät tummiksi ja huulet vaaleiksi (esim. Britney ja Jessica Simpson), ja sitä tyyliä olen itsekin aiemmin suosinut. Jossain kohtaa kuitenkin aloin mieltämään kyseisen meikin omassa naamassa tunkkaiseksi ja tylsäksi. Aina ennen olin pitänyt punahuulimeikkiä liian rohkeana itselle, mutta annoin sille mahdollisuuden ja kokeilin. Onneksi, olin ihan myyty!

Päädyin tekemään meikin hääpäivänä itse. Osaan kyllä meikata hyvin. Olen aina tykännyt meikkaamisesta, ja viimeaikoina olen alkanut panostaa siihen eri tavalla. Olen katsellut Youtuben meikkitutorial-videoita ja lukenut meikkiblogeja. Lisäksi olen hankkinut uudet laadukkaat meikkivälineet ja pyrkinyt löytämään minulle täydellisiä ja laadukkaita meikkituotteita. Olen todennut, että suomalainen Lumene on oikein passeli merkki, ja suuri osa meikeistäni on Lumenea tänä päivänä. En usko, että näyttäisin itseltäni, jos joku muu minut meikkaisi. Senpä vuoksi teen meikin itse, ja niin teki muuten Cambridgen herttuatar Catherinekin hääpäivänään (tämä oli minulle oikeasti melkoinen yllätys!).

Alla inspiraatiokuva täydellisestä red lips -lookista. Keskitytään meikkiin, ei vaatetukseen :)


Parturi pitää siis kohta puoliin varata ja vielä on jotain meikkihankintoja tehtävänä, kuten täydellinen meikkivoide (tämän ostan vasta vähän ennen häitä, jotta sävy on varmasti oikea), täydellinen luomiväri ja irtoripset. Ripsenpidennyksiäkin harkitsin joskus, mutta en oikeastaan halua tuhlata rahaa niihin. Ei se mitään jos ne vaan laitettaisiin kerran, mutta se huolto... Rakennekynsiä en halua, koska ne ovat liian pitkät, sama pätee irtokynsiin. En ole tottunut pitkiin kynsiin, joten en sellaisia halua hääpäivänäkään. Geelikynsiä harkitsen vielä, mutta opiskelen sellaista alaa, jossa ei mitään tuollaisia kynsiä saisi olla. Saattaa siis hyvin olla, että laitan kynnet itse kotona. Katsotaan nyt mihin päädyn :)

23. heinäkuuta 2014

Vihkimisen suunnittelua

Vaikka vihkimisemme tapahtuu maistraatissa muutaman todistajan läsnäollessa, haluan siihen silti jotain pientä ekstraa. Voisihan sen hoitaa nopeasti vaan alta pois ja järjestää juhlapaikalle hienon sisääntulon. Haluan kuitenkin maistraattivihkimisestämme kauniin ja tunnelmallisen tapahtuman, vaikka se nopeasti meneekin. Homma menee seuraavanlaisesti, mikäli ei haluta mitään ylimääräistä: Ollaan ajoissa paikalla, allekirjoitetaan papereita, vihkijä kysyy sormuksista ja odotetaan vihkimistä. Vihkijä kutsuu sisään vihkihuoneeseen, lukee vihkikaavan, esittää kysymykset ja sitten vaihdetaan sormukset (mikäli sellaiset on ja halutaan ne vaihtaa). Sitten vihkijä onnittelee ja antaa vihkitodistuksen ja ollaan valmiita lähtemään.

Meille tulee maistraattiin seitsemän vierasta. Kaasot (2 kpl), bestman, sulhon äiti puolisonsa kanssa, minun äiti ja minun kummitäti. Näiden lisäksi vielä valokuvaaja. Kaasoilla ja bestmanilla on kyllä kädet täynnä hommia vihkimisen ajan, muut vieraat puolestaan saavat katsella vaan. Bestmanilla on onneksi videokamera, ja hän onkin lupautunut kuvaamaan vihkimisen. Näytämme sitten juhlapaikalla vihkimisen vieraille varmaankin tietokoneelta (vähän pieni näyttö, mutta huomattavasti helpoin vaihtoehto). Toinen kaasoista saa pidellä sekä laukkuani, että kimppuani, kun toinen taas saa hoitaa mahdollisen musiikin, sormukset, sekä lukea meille runon.


Emme ole vielä varmoja siitä, että miten vieraiden vastaanottaminen hoidetaan. Vieraat on kutsuttu paikalle klo. 15.30 ja meidän pitää olla vähän aikasemmin paikalla. Järkevä vaihtoehto olisi siis sellainen, että jompikumpi kaasoista jää ottamaan vieraat vastaan, samalla kuin me allokirjoittelemme niitä papereita. Näin vieraat näkisivät meidät vasta vihkimistilanteessa. Toisaalta, jos vieraat ovat kovin aikaisin paikalla, voivat he minun puolestani tulla kanssamme odotushuoneeseen. Tätä täytyy vielä miettiä. Ei minulle kuitenkaan ole mikään ehdottomuus, että vieraat näkevät meidät vasta vihkimisessä.

Todennäköisesti meille tulee musiikit maistraattiin. Siinä on vaan vähän sähellystä, sillä laite täytyy viedä maistraattiin itse. Kannettava mankka olisi varmasti parempi vaihtoehto äänentoiston kannalta kuin tietokone, ja muutenkin helpompi. Kävelisimme sisään vihkihuoneeseen vasta, kun kaikki muut ovat jo siellä. Toisaalta haluaisin kovasti ne musiikit, sillä minulla on täydelliset kappaleet valittuna. Me pidämme todella paljon elokuvista. Taru Sormusten Herrasta -elokuvat ovat aivan suosikkejamme, ja olen jopa aloittanut lukemaan kyseistä kirjaa, vaikka en lukemisesta niinkään välitä. Hobitin olenkin lukenut, mutta se olikin melko lyhyt! Joka tapauksessa, jos meille musiikit tulevat, niin ne ovat nämä lyhkäset pätkät:

Sisääntuloon:


Poistumiseen:

Kappaleet sopisivat muutenkin loistavasti, sillä kutsukortteihimme tuli lainattu pätkä Sormuksen ritarit -elokuvasta (esittelen ne kutsut sitten, kun ne ovat lähetysvalmiit). Olisi kutsussa ja vihkimisessä sitten selkeästi jotain yhteistä. Joitain kappaleita näiden mahtavien elokuvien soundtrackeilta tullaan varmasti kuulemaan juhlassa taustamusiikkina.

Sisääntulomusiikin jälkeen sitten olisi vihkimisen vuoro. Vihkikaava on lyhykäisyydessään tämä (kopsasin tämän suoraan maistraatin sivuilta):

"Avioliiton tarkoituksena on perheen perustaminen siihen kuuluvien yhteiseksi parhaaksi sekä yhteiskunnan säilymiseksi. Avioliitto on tarkoitettu pysyväksi, jotta perheen jäsenet voisivat yhdessä luoda onnellisen kodin".
Sitten esitetään kysymykset:
"Näiden todistajien läsnä ollessa kysyn Teiltä (Miehen Nimi): tahdotteko ottaa tämän (Naisen Nimi) aviovaimoksenne rakastaaksenne häntä myötä- ja vastoinkäymisissä? (Vastaus: Tahdon) Näiden todistajien läsnä ollessa kysyn Teiltä (Naisen Nimi): tahdotteko ottaa tämän (Miehen Nimi) aviomieheksenne rakastaaksenne häntä myötä- ja vastoinkäymisissä? (Vastaus: Tahdon) Vastattuanne näin myöntävästi teille esitettyyn kysymykseen totean teidät aviopuolisoiksi."
 Jos sormuksia vaihdetaan (ei pakollista), lausutaan seuraavasti:
"Ottakaa (Naisen Nimi) liittonne merkiksi sormus mieheltänne. Ottakaa (Miehen Nimi) liittonne merkiksi sormus vaimoltanne". Lopuksi vuorossa on ilmoitus: Teidät on nyt vihitty avioliittoon. Puolisoina olette keskenänne yhdenvertaiset. Osoittakaa avioliitossanne toinen toisillenne rakkautta ja keskinäistä luottamusta sekä toimikaa yhdessä perheen hyväksi.

Harkitsimme sitä, että sormukset olisi vaihdettu vasta hääjuhlassa, mutta onhan se paljon virallisemman tuntuista tehdä maistraatissa. Varsinkin nyt, kun vihkiminen videokuvataan. Tästä päästiinkiin hyvin minua askarruttaneeseen pieneen yksityskohtaan, meinaan sormustyynyyn. Toisaalta haaveilisin jostain nätistä sormustyynystä, mutta toisaalta mietin, että onkohan se vähän epäkäytännöllinen ja noh - turha. Emme ole budjetoineet sormustyynyyn mitään, mutta eipä se isoa lovea budjettiin tekisi. Katsotaan nyt, että millaisissa rasioissa sormukset saadaan, kun ne tulevat Kultajousen sepältä. Jos ne ovat nätit, niin varmaan pysytään niissä. Jos ne taas ovat jotkut ihan rumat tai hankalat, niin voisi sen sormustyynyn hankkia. Alla oleva tyyny Juhla Centeriltä olisi maailman ihanin, mutta en oikeasti edes tiedä, että miten ne sormukset tuohon laitetaan. Onkohan tuossa piilossa jotkut narut vai miten ne siihen tulee? :D


Sitten sormustenvaihdon ja tuon avioliittoilmoituksen jälkeen kaaso lukee vielä runon. Siitä hetkestä lähtien, kun näin apassi-intiaanien avioliittoruokouksen, tiesin sen tulevan meidän häihin. Runo sopii mielestäni täydellisesti nimenomaan siviilivihkimiseen, koska se on niin maanläheinen. Miksei se tosin menisi kirkollisessakin vihkimisessä. Siellä tosin luetaan kauniita raamatunpätkiä muutenkin.

Sade ei teitä enää kastele,
sillä olette toisillenne suojana.
Kylmyys ei teitä enää vaivaa,
sillä lämmitätte toisianne.
Yksinäisyyttä ei enää ole,
sillä olette toisillenne elämäntovereita.
Te olette nyt kaksi ihmistä,
mutta edessänne on vain yksi elämä.
Astukaa nyt yhdessä
yhteisen elämänne päiviin.
Ja olkoon elämänne Maan päällä hyvä ja pitkä.

-apassi-intiaanien avioliittorukous-
  
Runon jälkeen sitten vihkijän kättely ja poistumismusiikki soimaan. Kaasot ja bestman ohjaavat vieraita sitten eteenpäin. Laitamme hääinfoonkin maistraattivieraille tiedon siitä, että vihkimisen ja juhlan väliin jää pari tuntia aikaa, kun hääpari on valokuvattavana. Vieraat voivat jo halutessaan mennä juhlapaikalle odottelemaan. Tässä on muuten myös yksi syy, miksi emme haluneet kaikkia vieraita maistraattiin. Nämä vieraat ovat niin läheisiä ja tärkeitä meille, että he tuskinpa odottelusta pahastuvat. He tietävät olevansa etuoikeutettuja siinä, että heidät kutsuttiin myös maistraattiin.
Tulipas hyvä fiilis tämän postauksen kirjoittamisesta. Jotenkin ajatus maistraattivihkimisestä on yleensä sellainen karu tilaisuus, jossa hoidetaan asia nopeasti alta pois. Nopea tilaisuus tämäkin on, mutta näillä pienillä asioilla saamme vihkimisestä juuri meidän näköisen ja juuri täydellisen meille :)

Edit. 25.8. Olemme päättäneet kirjoittaa vielä omat valat, jotka lausumme sormusten vaihdon jälkeen. Vähän jännittää tämä osio, sillä valat ovat mielestäni erittäin henkilökohtainen asia. Eiköhän kuitenkin uskalleta lukea ne ääneen, kun maistraatissa on niin vähän ihmisi katselemassa.

21. heinäkuuta 2014

Neuletakki ja takki

Lokakuussa on jo sen verran kylmä, että sisätiloissa ei välttämättä tarkene hirveän pitkää aikaa pelkässä olkaimettomassa mekossa. Puhumattakaan sitten, että ulkona pärjäisi ilman takkia. Periaattessa joku valkoinen jakku olisi voinut ajaa asiansa sekä sisä- että ulkotakkina, mutta itse halusin neuletakin ja takin.

Tilasin Zalandolta Anna Fieldin neuletakin, jossa on pitsinen selkämys. Kävin hakemassa neuletakin postista eilen, ja olen ihan myyty. Se on ehkä sävyltään aavistuksen verran lämpimämpi kuin hääpukuni, mutta mielummin niin päin. Toinen vaihtoehto Zalandolta, Onlyn kokonaan pitsinen neuletakki, olisi ollut kuvan perusteella puhtaan valkoinen, ja siksi liian kylmä. Neuletakilla oli hintaa 26,95 euroa. Ja tälle tulee aivan varmasti häiden jälkeen käyttöä ihan arjessakin.


Lokakuussa tarvitsee myös takkia, etenkin kun me harkittiin hääjuhlan jälkeen vielä ihan yöelämään lähtemistä. Takki ei kuitenkaan ole niin merkittävä osa morsiustyyliä kuin neuletakki, koska se on päällä ainoastaan siirtymistilanteissa. Ainut on se, että jos on hyvä ilma (lue: ei sada vettä), saatamme käydä laittamassa vihkimisen ja juhlan välissä Finlaysonin sillalle rakkauslukon. Siitä saisi aivan mahtavia kuvia, ja näissä kuvissa saattaisin olla takki päällä. Ajattelin kuitenkin, että en halua ostaa uutta takkia, vaan haluan laittaa omannäköisen takin omasta takaa. Mielestäni morsiamet mustilla nahkatakeilla ovat mielettömän hyvän näköisiä. Kyseinen tyyli taitaa myös olla muodissa nyt, joten laitan mustan nahkatakkini hääpäivänä. Vaaleankin nahkatakin omistan, mutta se ei sopinut hääpuvun kanssa, kun kokeilin takkeja. Väri siinä on beigeen vivahtava, ja se näytti hääpuvun kanssa vähän "likaiselta". Mutta alla keväällä minusta otettu kuva, jossa minulla on se häihin tuleva musta nahkatakki päällä.


Alla pari ihanaa kuva nahkatakkimorsiamista:



Aivan ihania !!! Neuletakin ja takin lisäksi täytyy myäs hankkia sateenvarjo. Lokakuussa on hyvinkin mahdollista, että vettä tulee taivaan täydeltä. Tässä tapauksessa emme todellakaan ota mitään ulkokuvia, vaan siirtymiset ulkoa sisälle ovat hyvin nopeita. Ihan musta suuri sateenvarjo, ei mitään röyhelöistä valkoista, eikä varsinkaan mitään sydämenmuotoista. Heitin juuri vanhan rikkinäisen sateenvarjomme roskikseen, nyt voisi sitten muutenkin panostaa kunnon sateenvarjoon. Sellaiseen pitkävartiseen, vaikka ei sellainen ehkä yhtä käytännöllinen ole. Samapa tuo, on ne paljon kestävämpiä. Sateenvarjon hankkimisessa ei onneksi ole mitään kiirettä.

18. heinäkuuta 2014

Laukku hääpäivänä - millainen ja mitä varten?

Ostin viikko sitten laukun itselleni häitä varten, mutta jäin vielä miettimään laukun väriä. Laukkuhan on vähän tummempi kuin hääpukuni, mutta muuten aivan täydellinen. Seitsemän päivän vaihto-oikeus meni jo, enkä laukkua käynyt vaihtamassa. Mietittyäni asiaa päädyin siihen, että laukku on hyvä. Vaikka se ei ole valkoinen, se sopii morsiamelle hyvin :)


Laukku on ostettu Ideaparkin Green Whale Accesoricesista, ja hintaa sille tuli 34,90 €. Meni siis budjetista yli kymmenellä eurolla, mutta eipä tuo haittaa (kengät jäivän saman verran budjetoidusta alle :)). Aion varmasti myydä tämän häiden jälkeen, koska tälle ei varmasti tule uudelleen käyttöä. Niin paljon tämä nimenomaan morsiamen laukulta näyttää.

Sain kommenttiboksiinkin kysymyksen, että tarvitsenko laukkua välttämättä. Olen alusta asti ollut sitä mieltä, että tarvitsen. Tai pärjäisin varmasti ilmankin, mutta haluan laukun. Ja nimenomaan jonkun tällaisen nätin juhlalaukun, ei sellaista hääpussukkaa. Vihkimisisessä laukkuni on varmaankin jommalla kummalla kaasoista, ja juhlassa laukku varmaankin lojuu pöydällä koristeena. Haluan silti säilyttää omat tavarani itselläni. Mitä laukkuun sitten tulee?
  • Meikit: Huulipuna, puuteripaperit, peili, vaalea kajaalikynä (sisäluomea varten). Etenkin huulipuna on hyvä olla itsellä. Koska laitan punaista huulipunaa, se kuluu kuitenkin syömisen ja juomisen yhteydessä kohtalaisen nopeasti ja vaatii usein korjailua.
  • Vihkimistä varten minun ja sulhasen henkilötodistukset sekä esteettömyystodistus
  • Maksukortti
  • Kotiavaimet
  • Puhelin, äänettömällä kylläkin. Hah, täytyyhän se parisuhteen muutospäivitys pistää Facebookkiin saman tien. Sen lisäksi puhelimesta täytyy silloin tällöin, huomaamattomalla hetkellä kurkkia liigapelien tuloksia (Minä kannatan Rauman Lukkoa ja sulho taas on Ipan mies! Jääkiekko on yksi meidän suurimmista ja tärkeimmistä yhteisistä harrastuksista) :D
Eipä varmaan muuta kuin nuo, eikä sinne mitään älyttömyyksiä mahtuisikaan. Eikä ole tarkoituskaan, että siellä olisi turhaa tavaraa. Tuon puhelimen tarpeellisuuden voi kyllä kyseenalaistaa, mutta ei siitä ainakaan haittaa ole. Ellei se ole äänet päällä ja koko ajan esillä, mutta se ei tule kuuloonkaan.

17. heinäkuuta 2014

Kaasoni

Olen jo jonkin aikaa sitten pyytänyt kaasot itselleni. Kirjoitin alkuvuodesta blogissa, että askartelisin kaasoilleni "tuletko kaasokseni" -paketit. No enpä askarrellut, vaan pyysin ihan suullisesti. Mietin myös, että voinko pyytää kaasot pari vuotta ennen häitä. Kyllä pyysin. Kaasot olivat todella innoissaan kuitenkin siitä, että päätimme aikaistaa häitämme, ja itseasiassa ennen lopulliusta päätöstä toisen kaason kanssa tästä juttelinkin :)

Kaasoiksi pyysin kahta hyvää ystävääni, ellei voi jopa sanoa että parhaita ystäviäni. Sellaisia ystävyyssuhteita minulla ei ole, että oltaisiin oltu kuin paita ja peppu sitten lapsuusaikojen. Koska olen vaihtanut paikkakuntaa, ovat vanhat ystävyyssuhteet hiljalleen sammuneet. Toki teiniaikojen bestikseni kanssa olemme ystävät edelleen, vaikka matkaa välillämme onkin. Hän onkin ainoa vanhoista ystävistäni, joka häihimme saa kutsun. Kaasot olen tuntenut nyt muutaman vuoden ajan ja olemme hyvin läheisiä kummankin kanssa. Molemmat tuntevat myös sulhon erittäin hyvin ja sulho pitää kummastakin.

Aiemmin suunnittelin, että haluaisin askarrella kaasoilleni "Tuletko kaasokseni" -laatikon, mutta se jäi tällä kertaa toteuttamatta. Kaasot pyysin kaasoikseni ihan kasvotusten, ja onnekseni kummatkin suostuivat. Halusin kuitenkin antaa kaasoilleni jotain, joten kokosin heille pienet pussukat.


Häittemme väriteeman mukaisesta ruusulahjakassista löytyi siis suklaarasia, punainen kynsilakka, henkilökohtainen viesti kaasolle, infokirje häitämme koskien, valokuvat minusta ja sulhosta sekä minusta ja kaasosta, valokuva teemaväreistä sekä inspiraatiovalokuva pöytäkoristelusta. Meinasin ostaa pussukoihin kaasoille punaiset hiusruusukkeet, mutta ajattelin, että parempi jos mennään sitten yhdessä katsomaan niitä.

Kumpikin kaaso oli pussukasta iloinen ja otettu. He ovatkin kuulemma jo suunnitelleet polttareita minulle. Asiat ovat muutenkin edistyneet hieman, esimerkiksi kutsukortit tulivat Ifolorilta. Esittelen ne vasta sitten, kun ne lähtevät :)

14. heinäkuuta 2014

Maistraattivihkiminen - juhla samana päivänä

Melko usein hääjuhla on aivan toisena päivänä kuin vihkiminen, mikäli vihkiminen tapahtuu maistraatissa. Yksi syy on tietysti se, että monesti vain toisen kuuluessa kirkkoon halutaan avioliitolle kirkollinen siunaus. Toiset sitten haluavat muuten vain järjestää juhlat jonakin lauantaina. Onhan se helpompaa kauempaa tuleville vieraille ja muutenkin juhlia saa koko päivän. Mikäli meidät olisi vihitty juhlapaikalla, olisi päivä ollut ehdottomasti lauantai.

Meille oli kuitenkin ihan selvää kun maistraattihäistä sovittiin, että päivä on perjantai ja juhlat samana iltana. Olen ollut jopa sellaisissa häissä, että vihkiminen oli torstaina (ensimmäinen päivä joka esteiden tutkimisen jälkeen oli mahdollinen) ja pienimuotoinen juhla heti siihen perään. Mutta meille perjantai oli ainoa vaihtoehto, seuraavista syistä:
  • Haluamme juhlia häitämme samana päivänä, kun meidät vihitään
  • Haluan olla vihkimisessä morsiuspuvussa ja kaikkista kauneimillani, ja toisaalta haluan laittautua morsiustyyliin ainoastaan yhden kerran
  • Koska häät järjestetään hyvin nopealla aikataululla, on palvelujen saanti perjantaille varmasti helpompaa kuin lauantaille. Kesällä tämä olisi varmasti korostunut enemmän, syksy kun ei ole sesonkiaikaa
  • Ei tarvitse valokuuvaajaa kuin yhdelle päivälle, haluamme kuitenkin saada vihkimisenkin kuville
  • Perjantaina voi juhlia ihan yhtä lailla kuin lauantaina, seuraava päivä on kuitenkin yleensä vapaapäivä

 kuva

Ainoa miinuspuoli perjantaissa on, että se ei ole vapaapäivä minulle ja sulholle, joten joudumme lintsaamaan kouluistamme. No, suodaan se yksi päivä meille, ei sitä naimisiin mennä kuin kerran elämässä. Muutenkin olemme kovin tunnollisia ja hyviä opiskelijoita kumpikin, poissaoloja ei tosiaan olla otettu turhaan tai pikkuflunssien takia. Ja onhan moni meidänkin luokkalainen saanut parin päivän luvallisia poissaoloja lomamatkojen vuoksi, vaikka periaattessa ne luvattomiksi luokitellaankin. Joten enköhän minä nyt helkkari soikoon saa olla hääpäivänäni koulusta pois, etenkin kun nuo perjantait meillä yleensä ovat kovin lyhyitä päiviä :)

Niille vieraille, jotka tulevat kauempaa, on jo ajoissa informoitu päivästä, jotta he voivat pyytää sitä kokonaan vapaaksi. Suurin osa vieraista on kuitenkin Tampereelta, ja suurin osa on joko päivätyöläisiä tai opiskelijoita. Hääjuhlamme alkaa kuudelta, joten kyllä kaikkien luulisi sinne ehtivän. Ainakin ne ehtivät, joille meidän häihin osallistuminen on tärkeää. Ja se taas on tärkeää meille, että vieraat oikeasti haluavat osallistua häihimme :)

12. heinäkuuta 2014

Mielenmuutos kenkien suhteen ja laukkuongelma

Tein vähän aikaa sitten postauksen, jossa kerroin kaksista hääkengistäni. Noh, ei ole enää kahdet kengät vaan yhdet, sillä korkkarit lähtivät palautukseen. Aluksi aloin miettiä, että puhtaan valkeat kengät näyttivät aivan liian kylmiltä luonnonvalkoista hääpukuani vasten. Sitten aloin miettiä niitä korkoja. Vaikka muissa juhlissa satunnaisesti korkkareita käytänkin, niin en halua olla hääpäivänä sulhasta pidempi. Olen normaalistikin tottunut siihen, että olemme yhtä pitkät. Puhumattakaan siitä, miltä se pituusero olisi valokuvissa näyttänyt. Senpä vuoksi palautin korkokengät, ja aion kävellä näillä ihanilla ballerinoilla koko päivän:


Tuli tästä kenkävalinnasta todella hyvä mieli. Sellainen olo, että näin sen pitikin mennä ja nämä kengät ovat täydelliset. Laukkuasia sen sijaan tuottaa päänvaivaa. Huusin huutonetistä melko edullisesti yhden laukun, mutta se ei ollutkaan hyvä, koska se oli valittu niihin korkkareihin yhteensopivaksi. Eilen sitten ostin Ideaparkin Green Whale Accessorisesista maailman ihanimman laukun, mutta en enää ole varma, että onko se hyvä. Ostinkin sen siinä mielessä, että testataan sitä hääpuvun kanssa. Laukku on todella ihana ja tyyliltään ja malliltaan täydellinen, mutta koska se on ennemmin kerman värinen kuin valkoinen, en tiedä sopiiko se asuuni.


Jotenkin tuntuu, että laukku näyttää asuani vasten vähän liian tummalta ja kellertävältä. Laukussa on vain vaihto-oikeus, joten palauttaa sitä ei voi. Valkoista laukkua kaupassa ei ollut ainuttakaan täydellisen sävyistä, sillä valkoiset olivat puhtaanvalkoisia tai sitten näitä kerman/ivoryn värisiä. Niimpä mietinkin, että jos laukku olisi aivan jotain muuta väriä, ja vaihtoehtoja minulla on väriteemamme mukaan kolme: kultainen, punainen ja musta. Kultaisia laukkuja siellä oli muutama, ja väri voisi tosiaan sopia. Onhan kulta yksi häidemme teemaväri ja koruni ovat kultaisen värisiä. Punaisia laukkuja siellä oli yllättävän paljon, ja se sopisi teemmaamme, minun kimppuuni ja minun huulipunaan sekä sulhasen solmioon erittäin hyvin! Kultaisen ja punaisen kohdalla tulee sitten miettineeksi sitä, että tuleeko laukkua käytettyä enää koskaan. Kultaista ehkä joskus, punaista tuskin. Ja tämän väristen laukkujen eteenpäin myynti saattaa olla hankalaa. Sen vuoksi mietin vielä mustaa. Mustia laukkuja liikkeessä oli todella monta, ja sieltä varmasti löytyisi upeaakin upeampi yksilö. En ole kuitenkaan varma, että miten hyvin musta sopisi morsiustyyliini. Eikä sekään ole vielä varma, että vaihdan laukun, niin ihana tuo ostamani laukku on. Tälle ei kyllä varmasti löytyisi käyttöä enää ikinä, mutta häiden jälkeen sen voisi myydä. Eilen kokeilin laukkua kaikkien häävetimien kanssa, eikä se väriero mitenkään paha ollut, mutta laukku ei ehkä ollut täydellinen omaan asuuni. Toisaalta pitää muistaa, että laukku lähinnä lojuu koristamassa pöytää ja kannan sitä korkeintaan vessaan. Alla kuva, minkä nappasin eilen maailman huonoimmalla puhelimen kamerallani ja vieläpä huonossa valaistuksessa. Päasia kuvasta kutenkin näkyy, eli laukun ja puvun väriero:


Laukkuasiaa minulla on aikaa miettiä torstaihin asti. Palan asiaan laukun suhteen, kun lopullinen laukku on löytynyt. Mitä muut morsiamet ovat mieltä laukuista, jotka ovat erivärisiä puvun kanssa, esim häiden teemavärin mukaan?

11. heinäkuuta 2014

Sulhasen pukeutuminen

Meillä sulhanen pukeutuu pukuun. Taitaa olla tänä päivänä erittäin yleistä se, että nuoret sulhaset ovat puvussa, eivätkä missään frakeissa sun muissa vetimissä. Sulhaselle ostettiin juuri alkuvuodesta uusi puku, eikä siitäkään ole kuin takki ollut pari kertaa käytössä. Housut kaipaavat vielä lyhennystä, mutta tuleva anoppi hoitaa asian :)

Pukeutuminen, etenkin sulhasen pukeutuminen on meillä sitä pihistä osastoa. Onneksi sulhasella tosiaan on nyt uusi puku, joten siitä ei tarvitse enää huolehtia, mutta asusteista kylläkin. Liiviä sulhaselle ei tule (olisi varmasti tullut, jos minulla olisi ollut pitkä mekko). Uusi juhlava kauluspaita sulhaselle pitää hankkia sekä uudet juhlakengät. Kumpaankin on budjetoitu 50 euroa (100 euroa yhteensä). Täytyy käydä katselemassa alennusmyyntejä. Sulholle tulee punainen/tummanpunainen solmio. Emme ole budjetoineen kalvosinnappeihin mitään, mutta täytyy vielä miettiä tätä asiaa. Alunperin halusin sulholle vieheen joka sopii kimppuuni, mutta yhtäkkiä en enää halunnutkaan. Taskuliinaa en ole edes harkinnut, mutta alla olevan kuvan nähtyäni muutin mieleni. Sulhanenkin pitää taskuliinasta enemmä kuin vieheestä, joten sellainen tulee. Kun juttelimme asiasta, sulhanen rupesi oikein vitsailemaan ja sanoi laittavansa rinnuksesta roikkumaan kalastusvieheen :D Vielä ei olla ihan varmoja, että tuleeko valkoinen vai punakultaraidallinen taskuliina.


Puku Tiger of Sweden

Mikäli häämme olisivat olleet myöhemmin, oltaisiin sulholle ehdottomasti hankittu Tigerin puku. Kumpikin meistä on kovia Tiger of Sweden -faneja, ainakin farkkuasioissa (muun merkkisiä farkkuja me ei oikeastaan edes käytetä :D). Joka tapauksessa, tuo oikean puoleinen kuva näyttää todella hyvältä, juuri tuollainen tyyli sulhaselle sopisi. Juhlavaa, mutta ei liian juhlavaa (eihän minunkaan mekko ole pituutensa vuoksi niin juhlava, että sulhasella pitäisi olla liivi, saatika sitten joku "hienompi" juhlapuku). Palaan sulhasen pukeutumisasioihin sitten, kun asusteet ovat hankittu :)

10. heinäkuuta 2014

3 kuukautta häihin

Tänään on tasan kolme kuukautta aikaa meidän häihin. Tehtävää ja järjestettävää on aivan valtavasti ja hääjutut pyörivät koko ajan päässä. Nyt kun on kesäloma, on hääjuttuja aikaa ajatella vähän liiaksikin. Välillä ajattelen häiden jälkeisestä elämästä, että silloin iskee kova tyhjyys, kun ne niin hartaasti sunnitellut häät ovat ohi. Välillä taas ajattelen, että sittenhän vasta mukava aika alkaakin, voin sitten rouvana touhuta arkisia juttuja, eikä tarvitse stressata enää hääpäivän vuoksi. Välillä tuntuu, että pää on hääjutuista aivan räjähtämispisteessä. Ja siltikin on pakko selata hääblogeja uudelleen ja uudelleen, sekä koluta kaikki hääkaupat läpi miettien, että mitä tulee meidän häihin. Olisi hyvä päästä pariksi päiväksi maalle ilman tietokonetta. Mutta toisaalta, onhan tänä niin jännittävää ja ainutkertaista aikaa, joten otetaan siitä kaikki ilo irti <3



Varmaan stressaamiseni johtuu suureksi osin siitä, että järjestämme häämme hyvin nopealla aikataululla (alle 4 kk siitä päivästä, kun päivän päätimme). On niin paljon järjestettävää niin lyhyessä ajassa. Onneksi olo helpottu koko ajan, kun saa yhden jutun vedettyä tehtävälistasta yli. Varsinkin niiden isompien asioiden hoitaminen helpottaa kummasti (vaikka kyllä vatkaan pääni puhki niistä pöytäkoristeistakin...). Seuraavat asiat ovat nyt työn alla/järjestymässä. Palaan niihin blogin puolella kun jotain kerrottavaa enemmän on:
  • Kutsut (tilattu)
  • Kaasot (on pyydetty, mutta rakentelen heille pientä infopussukaa, joka on viimeistä silausta vaille valmis)
  • Sormukset (ostettu, nyt odottavat pääsyä sepälle, koska minun sormusta piti suurentaa puolella koolla. Seppä aloitti kesälomansa, joten saamme sormukset vasta elokuussa)
  • Valokuvaaja (meillä on valokuvaaja, palaan tähän aiheeseen kunhan valokuvaussopimus on kirjoitettu)
  • Häämatka. Meidänhän ei pitänyt mennä lähteä häämatkalle, mutta muutama päivä Roomassa houkuttelisi. Onneksi sulhanen ei vielä ole tyrmännyt koko ajatusta, mutta hiukan saan ehkä vielä suostutella.

Eli isoja asioita on hoidossa. Ennen koulun jatkumista, eli kuukauden sisään, olisi hyvä saada seuraavat asiat mahdollisimman pitkälle tai kokonaan hoidettua:
  • Loput morsiustarvikkeet (neuletakki, laukku, sateenvarjo, sukkanauha?)
  • Sulhasen puuttuvat vaatteet (kauluspaita, solmio, taskuliina/vieheasian päätös, kengät)
  • Musiikkien päättäminen/soittolistat. Kyllähän biisien kuuntelemiseen sillä korvalla enemmän löytyy kesälomalla aikaa kuin kouluaikana.
  • Kutsukorttien lähetys
  • Lahjalista
  • Floristin etsiminen
  • Koristeiden suunnittelu ja hankintojen aloittaminen
  • Häämatkan varaaminen, mikäli sinne nyt lähdetään 

9. heinäkuuta 2014

Tuleva Rouva A-J

Minulle on ollut ihan alusta asti selvää, että en ota sulhasen sukunimeä avioituessani hänen kanssaan. En ainakaan sellaisenaan, että hylkäisin oman nimeni. Tämä sen takia koska, anteeksi nyt vaan jos sulho tai joku hänen sukulaisistaan blogia lukee, nimi ei ole mielestäni mikään maailman kaunein eikä varsinkaan sointuisi sellaisenaan nimeen Katariina Tuulikki. Sulhasen sukunimi on suomalainen ja hyvin suomalaisen kuuloinen, ehkä vähän "tönkönkin" kuuloinen. Melko harvinainen sukunimi tosin on, nimi meinaan löytyy noin 300:lta suomalaiselta.

Oma sukunimeni on vielä sulhasen sukunimeäkin harvinaisempi, se löytyy noin 150 suomalaiselta. Lisäksi sukunimeni on vieraskielinen ja mielestäni kauniin kuuloinen. Vikaa siitäkin tosin löytyy, joudun meinaan joka ikinen kerta kertoessani nimeni tavaamaan sen (eikä välttämättä mene siltikään oikein, varsinkaan puhelimessa). Olin kuitenkin hyvin pitkään sitä mieltä, että vaikka astumme avioon niin pidän oman nimeni. Olin oikeastaan varma asiasta. En kuulosta mielestäni itseltäni, ellei minulla ole omaa sukunimeä. Lisäksi meidän sukunimelle ei ole jatkajia, ainakaan tässä haarassa (vai mikä se on?). Minun sukunimeni on äitini sukunimi, eli tulee mummultani ja papaltani. Minulla ei ole veljiä, jotka nimeä jatkaisivat, eikä serkkujakaan. Ainoastaan siskoni voisi nimeä jatkaa, mutta en tiedä mitään hänen ajatuksistaan sukunimen suhteen. Tämä seikka myös vaikuttaa siihen, miksi oman nimeni haluaisin pitää. Ja sitäpaitsi, jos tasavallan presidentin vaimo voi pitää oman nimensä, niin enköhän minäkin voi.


Kuva täältä. Eri sukunimi, silti naimisissa ihan yhtä paljon kuin muutkin avioparit.

On mielestäni maailman kulunein oletus, että morsiamen pitäisi automaattisesti ottaa miehensä nimi. Onneksi tänä päivänä saa valita. Minun mielestäni se on ihan yksi ja sama, että onko koko perheellä sama nimi vai ei (tulevia lapsia ajatellen). Minun lapsiani ne ovat, sukunimestä riippumatta. Ihan yhtälailla on perheitä, joissa vanhemmat eivät ole naimisissa. Lapsilla on (yleensä) isän sukunimi, mutta eivät ne silti ole yhtään vähempää äitinsä lapsia. Enemmän minua liikuttaa tässä nimiasiassa se, että kyllähän mielestäni olisi hienoa, jos sukunimistämme näkee sen, että olemme naimisissa sulhon kanssa. Jollain tapaa tuntuisi oudolta olla sulhasen rouva, jos minulla olisi eri sukunimi. Olisinko Herra J:n puoliso Rouva A? Ilmeisesti. Ihan yhtälailla me naimisissa oltaisiin omilla sukunimillämme, tietenkin. Mitään laillisia, tai muitakaan asioita ei sukunimen vaihtaminen muuta.



Sulhanen on perinteinen mies, ja hän toivoisi minun ottavan hänen nimensä. Olen kyllä alusta asti tehnyt selväksi sen, että en ota hänen nimeään. Kerran minulla välähti, että haluan sekä pitää oman nimeni, että ottaa sulhasen nimen. Minulle on tärkeää pitää oma nimeni, ja sulhaselle on tärkeää, että otan hänen nimensä. Päätin siis ottaa yhdistelmänimen. Alkuun olin tyrmännyt tämänkin ajatuksen, koska kahden erikielisen nimen yhdistelmä kuulostaa vähän hölmöltä. Sulateltuani asiaa, totesin kuitenkin nimiemme sointuvat yhteen ihan kivasti (tai sitten se johtuu siitä, että olen tuijottanut nimiämme rinnakkain pari vuotta postiluukusta, ja olen päässyt tottumaan nimiin yhdessä). Niin tai näin, yhdistelmänimi minulle tulee. Ja olen varma, että kenelläkään muulla ei samaa sukunimeä ole, sen verran harvinaiset nimet siinä yhdistyvät. Eli muutaman kuukauden kuluttua en olekaan enää Katariina A, vaan olen Katariina A-J. Olen jopa harjoitellut kerran uuden sukunimeni kirjoittamista ja se meni todella helposti ja luontevasti. Uutta nimeä odotellessa siis :)

Onko muille morsiamille nimen valinta helppo vai vaikea päätös? Mihin päädyitte? :)

4. heinäkuuta 2014

Mitä maksaa?

Arastelin aluksi vähän tämän postauksen tekoa, koska tiedän joidenkin häävieraiden lukevan blogia. Ajattelin kuitenkin, että antaa mennä vaan. Budjetti on kuitenkin yksi isommista asioista häitä järjestettäessä. Avasin blogiin budjetille oman sivun, se löytyy tuosta yläpalkista bannerin alapuolelta

Kun päätimme menevämme naimisiin tänä vuonna ja vieläpä maistraatissa, tiesimme heti pääsevämme paljon halvemmalla kuin mitä ne minun unelmahääni olisivat kustantaneet. Arvioiden mukaan ne unelmahäät olisivat maksaneet noin 10 - 15 tuhatta euroa. Voin sanoa, että mikäli häät olisivat olleet neljän vuoden kuluttua kuten suunnittelimme, en olisi säästellyt missään. Kaiken olisi pitänyt olla TÄYDELLISTÄ, juuri sellaista mistä olin unelmoinut ja ihan viimeisen päälle. Tämänhetkinen arviomme häiden budjetista on reilu 5 tuhatta euroa.

Olen tehnyt käsin budjetista version häämuistivihkooni, mutta täytinpä nyt vielä tänne blogin puolelle naimisiin.infon budjettilomakkeen. Joitain kohtia muutin omasta mielestäni hieman selkeämmäksi. Tästä katsoin mallia silloinkin, kun täyttelin budjettia vihkoon. Laitan tähän postaukseen budjetista version, jossa on vain hinta-arviot. Vaikka jotain on siis jo hankittuna, jätän ne vielä merkkaamatta. Ajankohtaiset menotiedot löytyy budjetti-sivulta.

Menoerä
Suunniteltu
Toteutunut
+/-
Morsian:
Alusvaatteet, sukat
 25 €


Morsiuspuku
 200 €


Vannehame/tyllialushame
 -


Hiuskoriste
 -


Huntu
 -


Pussukka, laukku
 25 €


Kengät
 40 €


Sukkanauha, heittonauha
 15 €


Käsineet, kyynelliina jne.
 -


Takki, neuletakki, sateenvarjo
 50 €


Sormus
 600 €


Muut korut
 0 €


Kampaus
 50 €


Meikkaus
 ^


Muuta: hampaiden valkaisu, solarium, kynnet
 70 €






Sulhanen:
Alusvaatteet, sukat
 0 €


Puku
 0 €


Paita, asusteet
 85 €


Kengät
 50 €


Sormus
 600 €


Parturi
 -


Muuta:
 -






Kaaso, bestman, morsiuslapset:
Kaason pukeutuminen
 15 €


Kaason kampaaja ja meikkaus
 -


Bestmanin pukeutuminen
 15 €


Morsiuslasten pukeutuminen
 -


Lahjat kaikille:
 -






Paperitarvikeet:
Kutsut
 60 €


Kirkko-ohjelmat
 -


Vihkitilaisuuden käsiohjelmat
 -


Paikkakortit
 20 €


Ruokalistat
 10 €


Kiitoskortit
 30 €


Muut:
 -






Kukat:
Morsiuskimppu, heittokimppu
 100 €


Kaason kukka, morsiustyttöjen kukat
 -


Vieheet
 -


Kukat vihkitilaisuuteen, vastaanotolle
 50 €


Hääkulkuneuvon kukkakoriste
 -


Morsiuskimpun kuivatus tauluksi
 -


Muut kukat:
 -







Vihkiseremonia:
Vihkijän kulut (jos kulukorvauksia)
 -


Musiikin esittäjät
 -


Muuta:
 -






Häävastaanotto:
Paikan vuokra, teltta
 -


Koristelu (muut kuin kukat)
50 €


Pöydät, tuolit, grilli tms.
 -


Hääparin lasit häämaljaa varten
10 €


Servetit
15 €


Bändi, DJ
-


Äänentoisto, levyt
-


Muu ohjelma
-


Lastenhoitajat, leikkinurkan tarvikkeet
-


Hääkaramellit, Karkkibuffet
80 €


Vieraskirja
30 €


Opaskyltit
0 €


Muuta: Kaasoille särkylääkettä ym.
15 €






Tarjoilu:
Henkilökunta
-


Ruoka & Juoma
2000 €










Alkoholi
^


Astiat, aterimet
-


Pöytäliinat yms.
-


Hääkakku, koriste
15 €


Muu jälkiruoka
-


Iltapala
-


Muuta:
-






Kuljetukset:
Hääkulkuneuvo
50 €


Hääkulkuneuvon koristeet (ei kukka)
^


Muu kuljetus:
-






Valokuvaus:
Valokuvaaja
800 €


Vedokset
-


Ylimääräiset filmit, kuvat
-


Kertakäyttökamerat
-


Videokuvaus
0 €


Muuta:
-






Juhlan jälkeen:
Hääsviitti
150 €


Huomenlahjat
-


Häämatka
-


Hääkuva-albumi
 55 €


Lehti-ilmoitukset
-


Muuta:
-


Yhteensä:
 5380 €



Budjetissa käy hyvin ilmi se, että muutamat isot asiat tulevat viemään budjetista suuren osan. Näitä tosiaan ovat ruoka ja juoma, sormukset sekä valokuvaaja. Muissa asioissa onkin sitten koitettu pihistää, toisissa enemmän kuin toisissa. Yksityiskohdat, kuten koristelu, on kyllä otettu huomioon, mutta niissä yritetään päästä mahdollisimman edullisesti. Näissä hinnoissa on hieman joustovaraa suuntaan jos toiseen, esimerkiksi olemme ensisijaisesti yrittäneet katsella edullisempia valokuvaajia. Toisaalta taas sulhasen isä lupasi sponssata kuten hän sanoi, vaikka emme edes pyytäneet. Hänen mukaansa ei kannata laittaa häihin kaikkia omia rahoja, koska on aivan normaalia, että vanhemmat maksaa osan. Hyvä niin siis, emme ainakaan joudu tinkimään ruoan ja juoman suhteen, mitä aluksi pelkäsin.


2. heinäkuuta 2014

Hääkengät CHECK x2

Aikaisemmassa postauksessa mietin sitä, millaiset hääkengät minulle tulee. Omasta mielestäni kenkien rooli on hyvin tärkeä morsiuslookissa aina, mutta lyhyen mekon kanssa se on todella tärkeä. Kengät ovat näkyvillä ihan koko ajan! Olisin todennäköisesti päätynyt valkoisiin ballerinoihin, jos minulla olisi ollut pitkä häämekko. Korkokeengillä olen meinaan sulhasta pidempi. Tai jos olisin valinnut korkokengät, olisivat ne varmaan olleet simppelit platformavokkaat ilman turhia koristeluja. Mutta koska minulla on lyhyt hääpuku, halusinkin platformavokkaat, joissa on blingiä. Niin, että ne sopivat vyön kanssa yhteen ja tuovat näyttävyyttä asuun.

Kauhistelin vain vähän morsiuskenkien hintoja. Tuntui, että kaikista näteistä kengistä sai pulittaa reippaasti yli sata euroa. Onneksi kuitenkin nettikauppoja aikani selailtua löysin Footwayn, ja sieltä Perfectin Marquita -kengät puoleen hintaan. Uskaltauduin tilaamaan kengät, koska toimitus ja palautus oli ilmaista. Ja kyllä kannatti! Kengät olivat perillä ihan muutamassa päivässä. Minua jännitti kenkien sovittaminen melkoisen paljon, koska kuten olen aiemmin sanonut, en kovinkaan paljoa korkokenkiä käyttänyt. Kengät tuntuvat jalkaan todella tukevalta, olo ei ole yhtään huojuva, eikä kenkä tunnu lähtevän jalasta. Olen todella tyytyväinen näihin kenkiin, ne sopivat omaan morsiustyyliin täydellisesti! Jos sinulla on vielä hääkengät löytämättä, suosittelen lämpimästi tsekkaamaan läpi tuo Footwayn valikoima (kannattaa tosin pistää hakuun kengät omalla koolla ja haluamalla värillä ((valkoisia oli ainakin paljon)), jos laittaa "morsiuskengät" niin kaikki hyvät vaihtoehdot eivät näy).

Päätin kuitenkin pienen pohdinnan jälkeen myös hankkia varakengät häihin. Tämän päätin jo ennen Footwayn paketin kotiin saapumista. Ajattelin, että en välttämättä kuitenkaan jaksaisi koko päivää kävellä korkeilla koroilla (tosin nuo Marquitat ovat niin äärettömän mukavat, että niillä varmaan jaksaakin). Lisäksi, jos tanssimme häätanssin, on parempi että olemme sulhasen kanssa saman mittaiset. Sen vuoksi etsin vielä valkoisia ballerinoja, joissa olisi blingiä. Tampereelta en löytänyt sopivia kenkiä, mutta Ideapark pelastaa aina! Löysin ihanat, juuri täydelliset valkoiset ballerinat 29 eurolla Sunny's-kaupasta. Lisäksi nämä ballerinat pääsevät varmasti ahkeraan käyttöön ensi kesänä, kun häät ovat takana päin. Ballerinat ovat ehdottomasti suosikkikenkiäni! Harmi vaan, että tänä kesänä on ollut sen verran kylmä ja märkä, että niiden käyttö on jäänyt hyvin vähälle.


Olin budjetoinut kenkiin 40 euroa, koska yrittämme pihistää kaikesta mahdollisesta. Koska kenkiä on kahdet, meni tässä kohtaa kuitenkin budjetti vähän yli, mutta ei haittaa. Kahdet täydelliset hääkengät hintaan 63,50 €! Täytyy sanoa, että en voisi tyytyväisempi olla. :)

Kokeilimme sulhasen kanssa pituuseroa, kun minulla on nuo korkokengät jalassa. Olen oikeasti noilla kengillä lähes 10 senttiä sulhasta pidempi, mutta onneksi hän sanoi, että ei se nyt niin paha ole. Koitimme myös ottaa muutaman tanssiaskeleen ja totesin, että ballerinoille tulee kyllä käyttöä. Tanssiminen tuntuisi todella typerältä, mikäli olisin sulhasta pidempi. Lisäksi, vaikka kengät ovat mukavat ja tukevat ja osaan kyllä kävellä ja juostakin korkokengillä, niin en ole ollenkaan varma että osaanko tanssia niillä...


Lisäksi huutonetistä löytyi ihana häälaukku, jonka pitäisi muutaman päivän päästä tulla perille. Esittelen laukun sitten, kun se tulee. Asiat ja ostokset morsiuslookin suhteen alkavat olla selvillä ja voiton puolella. Ainakin tärkeimmät asiat ovat kunnossa (vihkisormusta luukunottamatta!) :)

Mitäs pidätte hääkengistäni? Tuleeko kenellekään muulle morsiamelle kahdet hääkengät?

Edit. Korkkarit ovat puhtaanvalkoiset. Äsken sovittaessani niitä mekon kanssa totesin, että värieron kyllä huomaa. Päätinpä siis värjätä kengät itse vähän luonnollisemman valkoisiksi :). Sama homma on edessä myös tulevan kaukun kanssa, joka sekin on puhtaanvalkoinen.